HarriNissinen Big dreams, small desires

Pohdintaa ulosoton suojaosuuden vaikutuksesta työllistymiseen

Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, jotka ovat ulosoton piirissä. Velkaantuneille saattaa syntyä myös muita ongelmia tilanteen eskaloituessa ja tukiverkostoon saatetaankin jäädä jumiin useiksi vuosiksi. Tämä tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi ja tulisi keksiä keinoja tilanteen parantamiseksi.


Esitän alla laskelman työllistymisestä matalan palkan alalle ulosoton piirissä olevalle yksin asuvalle henkilölle.

Bruttopalkka työstä kuukaudessa 1800e ja veroprosenttina esim. 12%, jolloin nettopalkaksi jää 1584e.

Ulosoton suojaosuus kalenterikuukaudessa yksin asuvalle henkilölle on 672,30e ja koska palkka on suurempi, kuin kaksi kertaa suojaosuus, leikataan palkasta 1/3.

Ulosoton osuus nettopalkasta 1584e * 1/3 = 528e

Eli käteen jää palkasta 1056e.

Mm. perustoimeentulotuen perusosaksi on määritelty n. 490e/kk ja yksin asuvan henkilön vuokra pk-seudulla voi olla jopa esim. 700e/kk. Työstä saatu korvaus olisi pienempi, kuin tukiverkoston antama ylläpito. Työntekijä olisi käytännössä työssä ollessaankin vielä kiinni tukiverkostossa. Työstä ei jäisi käteen mitään ylimääräistä ja on kysyttävä onko raskaita kokeneella henkilöllä, joka kaipaa positiivisia asioita ympärilleen minkäänlaista motivaatiota, tai voimavaroja lähteä yrittämään työntekoa tälläisessä tilanteessa?

Oma ehdotukseni on, että suojaosuus määräytyisi perustarpeiden mukaan. Suojaosuus voisi olla esim. vuokra + perusosa. Vuokran tarkistamisen ei pitäisi olla ongelma, sillä mm. Kelan järjestelmä kykenee tarkistamaan tiedot vuokranantajalta automaatiolla. Jos suojaosuus olisi tässä tapauksessa 1190e/kk ja suojaosuuden ylittävä osuus matalan palkan alalla laskettaisiin tuolla samalla 1/3:lla, jäisi käteen perustarpeiden lisäksi myös käyttövaraa n. 260e enemmän, kuin tukiverkostosta ja nykyisessä mallissa. Tätä psykologista vaikutusta tukiverkostosta irti pääsemisessä ei myöskään voisi väheksyä.
 

Vaikka henkilöä kohden tuo ulosoton suuruus laskisi, sitä kompensoisi ulosoton ulottumattomissa olevien henkilöiden työllistyminen. Kokonaisvaikutus saattaisi olla ulosottoon virtaavassa rahamäärässä negatiivinen, mutta prioriteetinhan tulisikin olla ensisijaisesti työllisyyden parantamisessa ja hyvinvoinnissa.

On myös mainittava, että ulosotossahan on luotu jo hyviä asioita helpottamaan velkaantuneiden tilannetta, kuten vapaakuukausihakemus ja se, että ulosotto ei juokse heti ensimmäisestä palkasta lähtien. Olisi mielestäni kuitenkin aika selvittää tälläistä nykypäivään päivitetyn suojaosuuden mahdollista vaikutusta velkaantuneiden työttömien työllistymiseen matalan palkan alalle. Kyseessä voi olla yllättävän suuri joukko ihmisiä, jotka voisivat saada motivaatiota ja helpotusta hakeutua matalan palkan alalle, tai osa-aikaisiin töihin hankalastakin tilanteesta.

Suomalainen velkaantunut maksaa virheistänsä ison hinnan. Velkaantunut pienituloinen tarvitsee positiivisia kannustimia, ei keppejä.
 

* Sain idean kirjoitukseen Miki Sileonin tekstistä Radikaaleja ehdotuksia osa 1.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Miksi kukaan ei koskaan eikä milloinkaan muista niitä vippejä ja ostoksia jotka ovat ulosottoon johtaneet.
Oisko tuossa ollut aiheellista ottaa huomioon myös ne rahat tai tavarat jotka ovat tuon ulosoton aiheuttaneet. Onko ne hävinneet savuna ilmaan, jos ovat niin olisi kannattanut ehkä poltella halvempia aineita tai olla polttamatta.

"On myös mainittava, että ulosotossahan on luotu jo hyviä asioita helpottamaan velkaantuneiden tilannetta, kuten vapaakuukausihakemus ja se, että ulosotto ei juokse heti ensimmäisestä palkasta lähtien."

Meillä jotka hoidamme velkamme sovitusti maksut erääntyy joka kuukausi ihan sopimuksen mukaisesti. Minulle on jo pienestä pojasta asti ollut täysin selvää että jos en pysty maksamaan velkojani niin kaikki, siis kaikki mitä minulla on menee velan hoitamiseen ja se on ihan jees.

Käyttäjän HarriNissinen kuva
Harri Nissinen

Nyt täytyy muistaa, että puhumme n. puolesta miljoonasta suomalaisesta. Jokaisella ihmisellä on oma tarinansa ja syitä tilanteeseen ajautumiseen voi olla useita. Puhumme asiasta, jolla voisi olla yhteiskunnallisesti suuri vaikutus. Tämä myös tärppinä tuleville kansanedustajille, jotka ottavat aiheen omakseen - aihe, joka varmasti puhuttelee tuhansia.

Pikavipit ovat tosiaan yksi suurimmista syistä ulosottoon ajautumisesta. Pikavippien sääntelystä ja positiivisesta luottorekisteristä on jo ollut onneksi puhetta. Nämä ovat kuitenkin vain ehkäiseviä toimia, eivätkä puhuttele jo ongelmiin ajautuneita.

Minkäänlaisella syyllistämisellä, tai itsensä korostamisella emme saa tilanteeseen parannusta. Elämästä ja virheistä on onneksi mahdollista oppia ja siihenhän meidän on luotettava. Edetään luottamuksen kautta.

Pääpainon tekstissäni pyrin rakentamaan tuon matalan suojaosuuden ympärille ja sen mahdolliselle negatiiviselle vaikutukselle työllistymiseen matalan palkan aloille, tai esim. osa-aikaiseen työhön. Toivon, että mahdollinen keskustelu rakentuisi tämän ympärille.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Olisiko kuitenkin myös painotettava sitä että velat on maksettava. Jos se ei ole etukäteen tullut mieleen niin sen kyllä pitäisi viimeistään tuossa laskelmasi esimerkkivaiheessa kristallisoitua.
Perusturva on Suomessa kuitenkin olemassa , tietenkään se ei koskaan ole riittävä. Syyllistäminen tai osottelu ei ole tarpeen mutta totuus täytyisi saada sanoa myös siinä tilanteessa kun on tullut töpeksittyä. Ei se ole yhteiskunnan syy että kuvitellaan että jos rahaa saa helposti lainattua sitä ei tarvitse maksaa takaisin vaan yhteiskunta sen hoitaa ilman että edes kysyy mihin olet lainarahat käyttänyt.

Käyttäjän HarriNissinen kuva
Harri Nissinen Vastaus kommenttiin #3

Kyllähän ne velat maksetaan tälläiselläkin mallilla, jossa siivu ulosotosta on pienempi. Se vain tarkoittaisi, että ulosotto kestää hiukan kauemmin. Ainahan ulosottoa voi maksaa vapaaehtoisesti suuremman määrän, jos tilanne paranee ja maksun haluaa hoitaa nopeammin alta pois. Velkoja nimenomaan ei makseta, jos matalan suojaosuuden vaikutus työllistymiseen on passivoiva - ollaan ulosoton ulottumattomissa.

Keskustelun ja tutkimuksen pitäisi keskittyä nimenomaan siihen, että kuinka positiivinen vaikutus tälläisellä mallilla saattaisi olla työllistymiseen. Väitän, että puuttuvat prosentit työllistymistavoitteesta voisivat täyttyä yksin tällä. Tämä koskee tuhansia suomalaisia työttömiä.

Käyttäjän HarriNissinen kuva
Harri Nissinen

Vastaavia ajatuksia on ollut ilmoilla näköjään jo muillakin ja tästä löytyikin mm. kansalaisaloitteet osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3770, sekä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3985.

Käyttäjän HarriNissinen kuva
Harri Nissinen

Tilastokeskuksen sivuilta seuraavaa https://www.stat.fi/til/uloa/index.html:

Ulosottovelallisia 246 000 vuoden 2017 lopussa

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2017 lopussa ulosottovelallisten määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Ulosottovelan kokonaissumma oli 8 prosenttia suurempi, kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Yhteensä ulosottovelallisia oli vuoden 2017 lopussa noin 246 000 ja heidän ulosottovelkansa oli yhteensä 4,5 miljardia euroa. Koko vuoden 2017 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 559 000, näistä 313 000 velallisen ulosottoasioiden vireilläolo päättyi ennen vuoden 2017 loppua. - 6.4.2018

Tilastokeskukselta lienee mahdollista saada tietoa ulosotettavien sosio-ekonomisesta statuksesta https://www.stat.fi/meta/til/uloa.html. Olisi siis mahdollista selvittää työttömien ulosottovelallisten tarkka määrä.

Vuositasolla esim. 20000 henkilön työllistyminen palkkatyöhön 9e/pv tukitöiden sijaan voisi tarkoittaa jopa 300 miljoonan euron positiivista vaikutusta valtiolle. Käytin tönkkömatematiikkana summan saamiseksi lukuja 20000*1000e*12 + verotulot ~200e/kk/työntekijä matalan palkan alalta. Sen sijaan, että heille maksetaan tukia esim. tuo ~1000e/kk (vuokra + perusosa), maksaisivat he ulosottoa pois, sekä lisäisivät verokertymää.

Vaikka todellinen luku tämän porukan työllistymisestä jäisi 10% tuosta esittämästäni 20000:sta, niin olisi tällä silti talouteen positiivinen vaikutus.

Käyttäjän HarriNissinen kuva
Harri Nissinen

Päivitys 10.4.19 tietojen pohjalta.

https://www.stat.fi/til/uloa/index.html
https://www.stat.fi/til/uloa/2018/uloa_2018_2019-0...

"Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2018 lopussa ulosottovelallisten määrä kasvoi 23 prosenttia edellisvuoden tasosta. Myös ulosottovelan kokonaissumma oli 23 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Yhteensä ulosottovelallisia oli vuoden 2018 lopussa noin 303 000 ja heidän ulosottovelkansa oli yhteensä 5,6 miljardia euroa. Koko vuoden 2018 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 578 000, näistä 275 000 velallisen ulosottoasioiden vireilläolo päättyi ennen vuoden 2018 loppua. Lukujen kasvua selittävät osittain vuosien 2018 ja 2019 veronpalautuspäivien aikataulumuutokset, kun ulosottoasioita jätettiin vuoden 2018 lopussa tavallista enemmän avoimiksi odottamaan seuraavaa veronpalautusajankohtaa."

Note to self: Yhteiskunnassa on jotain todella pahasti vialla, jos yli 10% kansalaisista on ollut ulosoton piirissä kalenterivuoden aikana.

Toimituksen poiminnat